Merkinnät
Donald Tusk Eurooppaneuvoston johtoon

Donald Tusk Eurooppaneuvoston johtoon...

Puolan pääministeri Donald Tusk aloitti Eurooppaneuvoston johtajan huippuvirassa 1.12. Hänestä tulee siis Herman van Rompuyn seuraaja. Eurooppaneuvosto on EU:n keskeinen valtaelin, sillä se kokoaa yhteen pääministerit ja muut valtioiden johtajat päättämään tärkeistä asioista. Tärkeimmät asiast Tuskin to do -listalla ovatkin EU:n perusarvojen suojeleminen (vapaus, solidaarisuus ja Euroopan yhtenäisyys), talouskriisin selättäminen, EU:n vahvistaminen ja sen vaikutuksen ulottaminen lähialueille sekä EU:n ja USA:n välisten suhteiden ja yhteistyön vahvistaminen. Toivomme sydämemme pohjasta, että Tusk onnistuu kaikissa näissä tehtävissään ja edistää myös Suomen selviämistä talouskriisistä. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää mustalta, ja Nordeakin ennustaa kymmeneksi vuodeksi nollakasvun aikaa. Eteenpäin siis ja Eurooppaan!...
EU-maahanmuuttajille ei automaattisesti sosiaalitukia

EU-maahanmuuttajille ei automaattisesti sosiaalitukia...

Tällä hetkellä EU:ssa vallitsee vapaan liikkuvuuden politiikka. Jäsenmaiden yritykset ja kansalaiset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisessa asemassa työnhaun, elintason ja vapaan kilpailun suhteen. Tähän on kuitenkin tullut muutos. Nyt saksalainen tuomioistuin on linjannut, että toisesta eu-maasta saapuva euroopan unionin sisäinen siirtolainen ei automaattisesti olekaan oikeutettu saapumismaansa sosiaaliturvaan. Etuus voidaan evätä mikäli todetaan, että siirtolaisella ei ole riittävästi omaa varallisuutta, ja tämä muuttaa eu:n sisällä ainoastaan saadakseen parempaa sosiaaliturvaa. Ratkaisu tehtiin kahden romanialaisen siirtolaisen tapauksessa, joiden sosiaaliturva evättiin Saksassa. Mielenkiintoista nähdä, mitä muita muutoksia kiristyvä taloudellinen tilanne tulee aiheuttamaan...
Ilmastoasiaa

Ilmastoasiaa

Tänään, 23.10, kokoontuu EU-johtajat Brysselissä neuvottelemaan uusista ilmastotavoitteista. On nimittäin esitetty, että kasvihuonepäästöjä tulisi vähentää 40 prosentilla, vuoteen 2030 mennessä.   Jaa-a, mitenköhän lienee onnistuvan? Ongelmia ainakin maiden kesken syntyy siitä, miten homma jaetaan. Liikenteen, kotitalouksien ja maatalouden päästöjä on siis lekattava, mutta missä mittakaavoissa ja suhteessa muihin? Monet Itä-Euroopan maathan jo pitävät esitystä liian kunnianhimoisena, ja haluavat korvauksia että voisivat luopua fossiilisista polttoaineista. Suomen mielestä päästöjä tulisi vähentää juurikin sieltä, koska Itä-Euroopassa se on halvinta. Nykymallissahan Suomi ja muut rikkaammat maat ovat ne jotka asetuksista kärsii, koska taakanjaon perusteena on bruttokansantuote.   Kokouksessa sovitaan myös EU-tason tavoitteesta, jonka tarkoituksena on uusiutuvan energian käytön lisäys. Tavoitteet pitäisi saada kohdalleen, sillä EU toivoo toimimansa pelinavajaana kansainvälisessä ilmastokokouksessa, joka muuten pidetään Pariisissa vuoden kuluttua.   Aika mielenkiintoista, mitä luulette että tuleeko Suomen asema paranemaan näissä jaoissa?...
EU valmistautuu kylmään talveen

EU valmistautuu kylmään talveen...

Kauanko EU selviäisi ilman Venäjän kaasutoimitusta? Vastaus kuuluu: ei kovinkaan kauaa. Noin 30 % EU-alueen käyttämästä kaasusta tulee Venäjältä, ja Euroopassa on nyt jo jouduttu tekemään valmistelevia toimenpiteitä energiansaannin turvaamiseksi, mikäli Ukrainan kriisi kiristää Venäjän ja EU:n välejä entisestään. Suomen tilanne on verrattaen hyvä. Energiahanojen mentyä itänaapurissa kiinni, Suomi pystyisi korvaamaan kotitalouksien energiatarpeen vaihtoehtoisilla energiaratkaisuilla noin viiden vuoden ajan. Teollisuus olisi sitten hieman kinkkisempi juttu, se nojaa lähtökohtaisesti enemmän Venäjän...
Ajatuksen voimalla liikkumista?

Ajatuksen voimalla liikkumista?...

Kuulostaako scifiltä, että ihminen voisi ajatuksen voimalla esimerkiksi käyttää tietokonetta? Tai ohjata robottia? Tämä ei ole kuitenkaan peräisin scifi-kirjallisuudesta vaan EU:n verkkosivuilta. EU rahoittaa uudenlaista tutkimushanketta. Hankkeessa kehitellään anturijärjestelmää, jonka avulla ihminen voisi ajatuksen voimalla vaikkapa käyttää tietokonetta. Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Maailmassa on paljon ihmisiä, joilla on eriasteisia ja erilaisia rajoitteita liikkumisessaan.Näinollen esimerkiksi tietokoneen käyttö, asioiden nostelu tai normaali liikkuminen voivat olla heille työläitä. EU-rahoitteinen TOBI-hanke (Tools for Brain-Computer Interaction) etsii tähän ratkaisuja. Hankkeessa kehitetään anturijärjestelmää, jonka vo pukea päälle. Järjestelmä mahdollistaisi erilaisten laitteiden tai vaikkapa halvaantuneen raajan ohjaamisen aivoista mitattavien impulssien avulla. Toisin sanoen ajatuksen voimalla. Hankkeessa on kehitelty kolmea erityyppistä vuorovaikutusta aivojen ja tietotekniikan välillä. Ensimmäisessä tekniikassa käytetään ”elektrodipipoa”, jonka tarkoituksena on lähettää tietokoneelle aivosignaaleja. Näiden signaalien välityksellä ihminen voi etäohjata tietokonetta, kirjoittaa tekstiä ja selailla nettiä. Toisessa koetyypissä ihmiset voivat ohjaamaan ajatuksen voimalla pientä robottia, jossa on video ja äänitoiminnot. Se myös tunnistaa esteitä. Robotin välityksellä liikuntarajoitteinen potilas voisi esimerkiksi tehdä virtuaalisia kävelylenkkejä sairaalan alueella ja ottaa vaikka videoyhteyden ystäviinsä. Kolmannessa kokeessa kehitetään ohjelmistosovellusta, jonka toivotaan voivan auttaa potilasta hallitsemaan halvaantuneita raajojaan. Se tapahtuisi siten, että potilas yksinkertaisesti ajattelisi niiden liikuttamista. Ohjelmisto tunnistaa potilaan aikomuksen liikuttaa vaikkapa käsivarttaan. Tämä jälkeen aikomus muutetaan elektroniikan avulla liikkeeksi. Joissakin tapauksissa potilas on jopa intensiivisen harjoittelun ja kuntoutuksen avulla pystynyt säilyttämään hallintakyvyn raajoihinsa elektronisten apulaitteiden poistamisenkin jälkeen. EU:m seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta rahoitetaan hanketta 9 miljoonalla eurolla. Hanke voi tuoda helpotuksen monen liikuntarajoitteisen ihmisen elämään. Hankkeen...
Kansalaisjärjestöt EU:politiikassa

Kansalaisjärjestöt EU:politiikassa...

Kansalaisjärjestöt saavat valtionavustusta Eurooppa-asioita koskevaan tiedottamiseen. Näiden avustusten myöntämisestä vastaa Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen EU-tiedottamista tuetaan vuosittain noin puolella miljoonalla eurolla. Tukimuodolla halutaan ennen kaikkea lisätä tietoutta ja keskustelua Euroopan unionista Suomessa. Tänä vuonna järjestöt, jotka ovat saaneet tukea, luovat keskustelua Eurooppa-asioista muun muassa videoiden ja verkkosivujen avulla. Järjestöt ovat myös vuosien varrella tuottaneet esimerkiksi erilaisia EU-aiheisia yleisötapahtumia, seminaareja ja julkaisuja. Tänä vuonna uutena tuotoksena hankkeiden joukossa oli myös videoita ja EU-asioista kertovan verkkosivuston tekninen toteutus. Alla joitakin esimerkkejä kansalaisjärjestöjen julkaisuista: Kehys ry:n uudella videolla halutaan haastaa ottamaan kantaa EU:n toimintaan ja herättää ajatuksia. Videon otsikko on ”KolkuttaakoEU:n globaali omatunto? ” ja videolla Kehys.ry haluaa muistuttaa siitä, että Eurooopan Unionin tulisi huomioida kehityskysymyksiä enemmän kaikessa toiminnassaan. Euroopan unioni on tällä hetkellä maailman suurin kehitysavun maksaja ja tuella on saatu paljon aikaan. Yhteiset lapsemme ry tuotti lyhytelokuvan nimeltä ”Braking the circle” . Elokuvalla halutaan herättää keskustelua ja jakaa tietoutta Itä-Euroopan romanien asemasta. Avoin yhteiskunta ry:n alulle panema Faktabaari-hanke keskittyi EU-urbaanilegendojen oikomiseen.Tavoitteena on  faktapohjaisen EU-keskustelun lisääminen nimenomaan valistamisen kautta. Tiedotustuen hakumenettelyssä pyritään joka vuosi painottamaan erilasia EU-teemoja. Tänä vuonna hakukierroksella yksi tärkeimmistä teemoista oli Euroopan parlamentin vaalit. Paljon haluttiin tukea kuitenkin myös yleisiä keskustelunavauksia ja EU-aiheita. Ensi vuoden 2015 valtionavustuksen Eurooppa-tiedottamisen hakuaika alkaa myöhemmin syksyllä. Katso myös: Valtionavustukset kansalaisjärjestöjen...
Hedelmä ja vihannesviljelijöille EU-korvauksia

Hedelmä ja vihannesviljelijöille EU-korvauksia...

EU:n komissio on ryhtynyt toimiin auttaakseen Venäjän vastapakotteista kärsiviä viljelijöitä. Komissio päätti maanantaina maksaa hedelmä – ja vihannesviljelijöille yhteensä 125 miljoonan euron korvaukset, Venäjän vastapakotteista aiheutuvien menetyksien vuoksi. Tukea annetaan ainakin kurkkuja, tomaatteja, porkkanoita, kaalia, omenia ja sieniä kasvattaville. Tuki rahoitetaan EU:n budjetista. Budjetissa on varattu 400 miljoonaa euroa niin sanottua kriisivarausta maatalouden markkinahäiriöiden paikkaamiseen. Tukia myönnetään kasvisten poistamiseen markkinoilta, niin että niitä jaetaan ihmisille ilmaiseksi. Lisäksi tuki jaetaan sadosta, jota ei ole korjattu tai joka on korjattu raakana. Tukea voi hakea marraskuun loppuun asti. EU:ssa tehdään valmisteluja, joilla tähdätään myös jonkinlaiseen tukiratkaisuun kotieläintuotteiden osalta. Niin Suomi kuin monet muutkin EU-maat ovat kärsineet huomattavia ongelmia ja taloudellisia tappioita Venäjän vastapakotteiden vuoksi. ”Venäjän tuontikielto koskee Suomen kannalta ennen kaikkea maitotuotteita, mutta myös mm. liha-alaa. Suomi on viestittänyt komissiolle elintarviketuotantomme kärsimistä tappiosta ja edellyttää korvauksia niille. Maitoalan korvaukset pitää ottaa komissiossa käsittelyyn mahdollisimman pian”, toteaa asiasta puhelimitse maatalouskomissaari Dacian Ciolosin kanssa keskustellut maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Tässä blogissa onkin käsitelty jo erikseen maitotuotteista saatavia korvauksia, joista tehtiin päätös tänään. Lue kirjoitus täältä. Saa nähdä miten liha-alan korvauksille käy, ja mille tuotteille korvauksia myönnetään. Jos korvauksia ei myönnetä liha-alalle, lihan hinta varmaan tulee kallistumaan. Maa- ja metsätalousministeriö myös valmistelee kansallisia toimia, joilla yritetään helpottaa Venäjän vastapakotteista kärsivien maataloustuottajien asemaa. Syyskuun 5. päivä pidetään ylimääräinen maatalousneuvosto Brysselissä. Siellä on ilmeisesti tarkoitus käsitellä Venäjän pakotteita ja toimia mihin täytyy ryhtyä. Mielenkiintoinen kysymys on, miten tämä tulee vaikuttamaan ruuan hintoihin, ja ovatko EU:n toimet riittäviä. Seuraamme tilannetta mielenkiinnolla, parasta toivoen ja pahinta peläten. Elämme mielenkiintoista aikaa, todellakin.. Lisätietoja aiheesta saa maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Risto Artjoki, p. +358 295 162 254 Lähde:...
Ensimmäiset ehdotukset maitosektorin tukitoimiksi

Ensimmäiset ehdotukset maitosektorin tukitoimiksi...

Euroopan komissio on tänään ilmoittanut esittävänsä maidon hallintokomitean päätettäväksi yksityisen varastoinnin tukipaketin Venäjän vastapakotteista kärsivien jäsenmaiden maitotuotteille. Hallintokomitea kokoontuu ensi tiistaina. EU-maista viedään Venäjälle noin miljardin euron arvosta maitotuotteita – ei pelkästään maitoa, vaan myös voita, maitojauhetta ja juustoja. Suomesta näitä tuotteita viedään noin 250 miljoonalla eurolla, joten puhutaan todella isoista rahasummista. Tukitoimet tulevatkin varmasti tarpeeseen, koska väliaikainen varastointi voisi muuten aiheuttaa merkittäviä tappioita yrityksille. Komission ehdottoma varastointituki on EU:n markkinapolitiikan välineitä. Tarkoitus on, että markkinahäiriötilanteessa, kuten nyt, tuetaan ylijäämätuotteiden väliaikaisesta varastoinnista johtuvia kustannuksia. Tuki voidaan maksaa varastoitavan tuotemäärän ja varastointiajan perusteella. Tuen määrästä ei ole tarkempaa tietoa, mutta todennäköisesti se riippuu edellä mainituista seikoista joten tuki ei ole kaikille sama. Tällä hetkellä tukijärjestelmä kattaa voin, maitojauheen ja muutamat nimisuojan piirissä olevat erikoisjuustot. Komissio esittää kuitenkin poikkeukselliseen tilanteeseen vedoten tuen myöntämistä myös muille tuotteille. Näiden joukossa olisi muun muassa Suomen viennille tärkeitä juustoja. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on tyytyväinen komission aikeesta. ”Nämä komissiolle esittämäni tukitoimet ovat tervetulleita ja luovat vakautta Euroopan tasolla. Ensi viikolla jatkamme komission ja muiden Euroopan maatalousministerien kanssa keskustelua siitä, miten tukitoimia voitaisiin kohdistaa suoraan maataloustuottajille”, ministeri Orpo toteaa. Maidon Hallintokomitea kokoontuu ensi tiistaina. Maatalousneuvoston ylimääräinen kokous, joka käsittelee Venäjän vastapakotteita pidetään ensi viikon perjantaina Brysselissä. Lisätietoja aiheesta maa- ja metsätalousministeriöstä: valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 0295 162 254 ylijohtaja Veli-Pekka Talvela, p. 0295 162 150 maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 162 269 etunimi.sukunimi@mmm.fi...
Viimeisimmät kommentit
  • Annariikka: Mä voisinkin lähteä unelmamatkalle Ukrainaan? Mitähän siinä ...
  • Ellamaija: Kuulostaa hyvältä! Kaikki vaan tänne, jotka kynnelle kykenev...
Suositut artikkelit