Euroalue ja Kreikka

Euroalue ja Kreikka

Pientä paniikkia tuntuu olevan liikkeellä Euroopassa: kukaan ei tiedä, mikä olisi paras ratkaisu Kreikan tilanteeseen ja Suomi on ainakin onnistunut tekemään itselleen negatiivista PR:ää joustamattomana ja Kreikka-kielteisenä maana. Mitähän tästä seuraa? Nyt Alexis Tsipras on taipunut EU:n isojen tekijöiden tahtoon ja lähtenyt mukaan uuteen sopimukseen, jonka tavoitteena on saada Kreikan talous kohdilleen – tai helpottaa koko euroalueella vallitsevaa paniikin tunnetta. Kreikassa on nyt myös hallituskriisi viimeaikaisten poliittisten tapahtumisen seurauksena. Parlamentin puhemies on jopa luonnehtinut velkojien kaapanneen Kreikan hallinnon, eli talouden periaatteet johtavat maan ja sen vetovuorossa olevan puolueen toimintaa. Kreikkalaiset itse tuntuvat kärsivän tilanteesta kaikkein eniten: monet keskiluokkaan kuuluneet nuoret aikuiset joutuvat muuttamaan perheineen vanhempiensa luo, koska varaa ei yksinkertaisesti enää ole. Ehkäpä ratkaisu olisi Greek Bailout Fund, jonka mukaan muutaman euron sijoituksella jokainen eurooppalainen voisi osallistua ja pelastaa Kreikan...
TAXE-erityisvaliokunnalla haastava tehtävä

TAXE-erityisvaliokunnalla haastava tehtävä...

Euroopan parlamentti on perustanut TAXE-erityisvaliokunnan. Sen tarkoituksena on tarkastella, miten eri maiden verolainsäädännöt estävät tai vauhdittavat verokamppailua, joka saa yritysten rahat virtaamaan maiden rajojen ulkopuolelle. Valiokuntaa johtaa ranskalainen Alain Lamassoure ja sen tehtävänä on lisätä läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Viime aikoina on ollut paljon puhetta esimerkiksi Barack Obaman esitys, jonka mukaan yhtiöiden ulkomaisia voittoja verotettaisiin 19 prosentilla. Ulkomaille kertyneisiin voittoihin olisi tulossa 14 prosentin vero. Veroa jouduttaisiin maksamaan siitä huolimatta, kotiuttavatko yritykset voittoja Yhdysvaltoihin. On kiinnostavaa nähdä, voiko tässä olla alku oikeudenmukaisemmalle suuntaukselle. Toivottavasti Obaman esitys menee läpi ja eurooppalaiset saadaan houkuteltua mukaan samaan veneeseen!  ...
Joutuuko EU sanomaan Kreikalle näkemiin?

Joutuuko EU sanomaan Kreikalle näkemiin?...

Viime aikoina Kreikasta on tullut EU:ta huolestuttavia uutisia. Syriza-puolueen mahdollinen vaalivoitto voi pahimmillaan johtaa Kreikan eroamiseen EU:sta ja saada myös muut velkaantuneet maat, kuten Portugalin ja Irlanti, vaatimaan hätälainoina myönnettyjen velkojen uudelleen neuvottelua. Nähtäväksi jää, onko tämä todellinen uhka, vai vaan Syrizan vaalitaistelun tuomaa uhoa. Koko EU:n talouteen vaikuttaa myös kyseisen ilmapiirin tuomat edut Italialle ja Ranskalle, jotka ovat vaikeuksissa saada talouksiaan kuriin. EU:n talouskomissaari, ranskalainen Pierre Moscovici, on vedonnut kreikkalaisiin ja pyytänyt heitä olemaan lojaaleja EU:lle sekä pitämään kiinni jäsenyydestään unionissa. Jos Syriza-puolue voittaa vaalit, se antaa henkistä tukea myös muiden maiden populistisille ja EU-kriittisille voimille. On kiinnostavaa nähdä, mitä valuuttaa voimme lainata tulevaisuudessa esimerkiksi osoitteesta www.ferratum.fi Toivottavasti pysymme hienosti eurossa, joka on helpottanut monen elämää talousalueen...
Donald Tusk Eurooppaneuvoston johtoon

Donald Tusk Eurooppaneuvoston johtoon...

Puolan pääministeri Donald Tusk aloitti Eurooppaneuvoston johtajan huippuvirassa 1.12. Hänestä tulee siis Herman van Rompuyn seuraaja. Eurooppaneuvosto on EU:n keskeinen valtaelin, sillä se kokoaa yhteen pääministerit ja muut valtioiden johtajat päättämään tärkeistä asioista. Tärkeimmät asiast Tuskin to do -listalla ovatkin EU:n perusarvojen suojeleminen (vapaus, solidaarisuus ja Euroopan yhtenäisyys), talouskriisin selättäminen, EU:n vahvistaminen ja sen vaikutuksen ulottaminen lähialueille sekä EU:n ja USA:n välisten suhteiden ja yhteistyön vahvistaminen. Toivomme sydämemme pohjasta, että Tusk onnistuu kaikissa näissä tehtävissään ja edistää myös Suomen selviämistä talouskriisistä. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää mustalta, ja Nordeakin ennustaa kymmeneksi vuodeksi nollakasvun aikaa. Eteenpäin siis ja Eurooppaan!...
Ilmastoasiaa

Ilmastoasiaa

Tänään, 23.10, kokoontuu EU-johtajat Brysselissä neuvottelemaan uusista ilmastotavoitteista. On nimittäin esitetty, että kasvihuonepäästöjä tulisi vähentää 40 prosentilla, vuoteen 2030 mennessä.   Jaa-a, mitenköhän lienee onnistuvan? Ongelmia ainakin maiden kesken syntyy siitä, miten homma jaetaan. Liikenteen, kotitalouksien ja maatalouden päästöjä on siis lekattava, mutta missä mittakaavoissa ja suhteessa muihin? Monet Itä-Euroopan maathan jo pitävät esitystä liian kunnianhimoisena, ja haluavat korvauksia että voisivat luopua fossiilisista polttoaineista. Suomen mielestä päästöjä tulisi vähentää juurikin sieltä, koska Itä-Euroopassa se on halvinta. Nykymallissahan Suomi ja muut rikkaammat maat ovat ne jotka asetuksista kärsii, koska taakanjaon perusteena on bruttokansantuote.   Kokouksessa sovitaan myös EU-tason tavoitteesta, jonka tarkoituksena on uusiutuvan energian käytön lisäys. Tavoitteet pitäisi saada kohdalleen, sillä EU toivoo toimimansa pelinavajaana kansainvälisessä ilmastokokouksessa, joka muuten pidetään Pariisissa vuoden kuluttua.   Aika mielenkiintoista, mitä luulette että tuleeko Suomen asema paranemaan näissä jaoissa?...
Ajatuksen voimalla liikkumista?

Ajatuksen voimalla liikkumista?...

Kuulostaako scifiltä, että ihminen voisi ajatuksen voimalla esimerkiksi käyttää tietokonetta? Tai ohjata robottia? Tämä ei ole kuitenkaan peräisin scifi-kirjallisuudesta vaan EU:n verkkosivuilta. EU rahoittaa uudenlaista tutkimushanketta. Hankkeessa kehitellään anturijärjestelmää, jonka avulla ihminen voisi ajatuksen voimalla vaikkapa käyttää tietokonetta. Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Maailmassa on paljon ihmisiä, joilla on eriasteisia ja erilaisia rajoitteita liikkumisessaan.Näinollen esimerkiksi tietokoneen käyttö, asioiden nostelu tai normaali liikkuminen voivat olla heille työläitä. EU-rahoitteinen TOBI-hanke (Tools for Brain-Computer Interaction) etsii tähän ratkaisuja. Hankkeessa kehitetään anturijärjestelmää, jonka vo pukea päälle. Järjestelmä mahdollistaisi erilaisten laitteiden tai vaikkapa halvaantuneen raajan ohjaamisen aivoista mitattavien impulssien avulla. Toisin sanoen ajatuksen voimalla. Hankkeessa on kehitelty kolmea erityyppistä vuorovaikutusta aivojen ja tietotekniikan välillä. Ensimmäisessä tekniikassa käytetään ”elektrodipipoa”, jonka tarkoituksena on lähettää tietokoneelle aivosignaaleja. Näiden signaalien välityksellä ihminen voi etäohjata tietokonetta, kirjoittaa tekstiä ja selailla nettiä. Toisessa koetyypissä ihmiset voivat ohjaamaan ajatuksen voimalla pientä robottia, jossa on video ja äänitoiminnot. Se myös tunnistaa esteitä. Robotin välityksellä liikuntarajoitteinen potilas voisi esimerkiksi tehdä virtuaalisia kävelylenkkejä sairaalan alueella ja ottaa vaikka videoyhteyden ystäviinsä. Kolmannessa kokeessa kehitetään ohjelmistosovellusta, jonka toivotaan voivan auttaa potilasta hallitsemaan halvaantuneita raajojaan. Se tapahtuisi siten, että potilas yksinkertaisesti ajattelisi niiden liikuttamista. Ohjelmisto tunnistaa potilaan aikomuksen liikuttaa vaikkapa käsivarttaan. Tämä jälkeen aikomus muutetaan elektroniikan avulla liikkeeksi. Joissakin tapauksissa potilas on jopa intensiivisen harjoittelun ja kuntoutuksen avulla pystynyt säilyttämään hallintakyvyn raajoihinsa elektronisten apulaitteiden poistamisenkin jälkeen. EU:m seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta rahoitetaan hanketta 9 miljoonalla eurolla. Hanke voi tuoda helpotuksen monen liikuntarajoitteisen ihmisen elämään. Hankkeen...